Aamun sarastaessa meillä oli vällyjen välissä niin mukavaa, että myöhästyimme hotellin vesipuistokuljetuksesta. Herättyämme laskeuduimme aamupalapöytiin maistelemaan uusia ja vanhoja herkkuja tahnoista, hedelmistä ja leivistä piiraisiin, munakkaisiin ja mehuihin. Jaksoimme hyvin murkinoida kokonaisen tunnin ja tunkea kupumme täyteen päivän hurvituksia varten, vaikka vesipuisto, uima-altaat ja ranta huusivat jo meitä. Onneksi meillä oli mukana maailman paras surffaripoika, joka oli myös omien sanojensa mukaan maailman nopein laskemaan vesiliukuja, maailman rohkein tekemään temppuja vedessä ja maailman paras uimaan aallokossa. Meillä muilla olikin hieman kirittävää, kun tällainen mahtipoika oli matkassamme... Suunsoitto taukosi onneksi hetkittäin tyrskyissä tai veden alla. Osaa perheestämme harmitti myös aurinkoisen päivän pitkät jonot, joten päätimme vaihtaa maisemaa rantsuhotellin puolelle.
Äiti oli sekä reipas uimari että vielä reippaampi porealtaassa istuja. Hänen mielestään 27-asteinen ilma tuntui kylmältä, kun hän joutui välillä nousemaan 37-asteisista poreista leikkimään härkää meidän kanssamme. Pakotimme äidin myös vauhdikkaisiin sukelluksiin ja käsiseisontoihin, jotta pystyisimme surffaamaan hänen selkänsä päällä. Iskä puolestaan otti rennosti aurinkovarjon alla pyyhkeisiin kietoutuneena hänelle lahjaksi ostettua Mielensäpahoittajaa lukien. Välillä saimme iskän ja äidin houkuteltua myös rantsun puolelle. Meistä ei paljoa tarvinnut huolehtia, kun neljä uimavalvojaa tapitti meitä tiiviisti vesi- ja hiekkaleikkiemme aikana. Olimme meressä miltei ainoat uimarit, ja yksi valvojista partioi vielä meistä kauempana kanootissaan. Löysimme upeita simpukoita, vaikka ne eivät näyttäneetkään miltään Intian jättisimpukoihin verrattuina. Päätimme silti raahata ne kotiin.
Koska aloimme muistuttaa pikkuhiljaa myös väriltämme meren rapuja runsaista aurinkorasvakerroksista huolimatta, lähdimme katsastamaan valtaisaa Burj Khalifaa ja läheistä soukia. Kuljeskelimme nälkäisinä ilta-auringossa ja ihmettelimme korkeuksiin kohoavia upeita rakennuksia. Poikkesimme ruokkimaan vain meidät pojat, sillä äiti ja iskä olivat menossa hotellin iltabuffettiin Surf & Turf -illalliselle.
Oli ihanaa jäädä riekkumaan hotellihuoneeseen; saimme rauhassa pelailla kännyköillä ja katsoa telkkarista arabiaksi dubattuja lastenohjelmia... Äiti ja iskä painelivat illalliselle, joka oli kuulemma taivaallinen. Tarjolla oli kaikkea, jota toivoa saattoi. He napsivat lautasilleen mistekalaa, taskurapuja, simpukoita, hummereita, jättikatkarapuja, erilaisia salsoja, salaatteja, tuntemattomia kaloja, tahnoja, lihoja ja niin edelleen... Äitiä suretti ikkunasta näkyvä hotellin uimavalvoja, joka valvoi tyhjää allasta. Pääsisimme siis ehkä huomenna paikkaamaan tilannetta. Jälkiruokana oli vaatimattomasti vain 30 erilaista sorttia kerroksittain rakennetuista kakkuherkuista karkkibuffaan. Lopulta he kaivautuivat köllöttelemään huoneeseenkin, jonka huijasimme siivonneemme. (Siivoojat käyvät meillä nimittäin pari kertaa päivässä hoitelemassa sotkumme.)
Äiti oli sekä reipas uimari että vielä reippaampi porealtaassa istuja. Hänen mielestään 27-asteinen ilma tuntui kylmältä, kun hän joutui välillä nousemaan 37-asteisista poreista leikkimään härkää meidän kanssamme. Pakotimme äidin myös vauhdikkaisiin sukelluksiin ja käsiseisontoihin, jotta pystyisimme surffaamaan hänen selkänsä päällä. Iskä puolestaan otti rennosti aurinkovarjon alla pyyhkeisiin kietoutuneena hänelle lahjaksi ostettua Mielensäpahoittajaa lukien. Välillä saimme iskän ja äidin houkuteltua myös rantsun puolelle. Meistä ei paljoa tarvinnut huolehtia, kun neljä uimavalvojaa tapitti meitä tiiviisti vesi- ja hiekkaleikkiemme aikana. Olimme meressä miltei ainoat uimarit, ja yksi valvojista partioi vielä meistä kauempana kanootissaan. Löysimme upeita simpukoita, vaikka ne eivät näyttäneetkään miltään Intian jättisimpukoihin verrattuina. Päätimme silti raahata ne kotiin.
Koska aloimme muistuttaa pikkuhiljaa myös väriltämme meren rapuja runsaista aurinkorasvakerroksista huolimatta, lähdimme katsastamaan valtaisaa Burj Khalifaa ja läheistä soukia. Kuljeskelimme nälkäisinä ilta-auringossa ja ihmettelimme korkeuksiin kohoavia upeita rakennuksia. Poikkesimme ruokkimaan vain meidät pojat, sillä äiti ja iskä olivat menossa hotellin iltabuffettiin Surf & Turf -illalliselle.
Oli ihanaa jäädä riekkumaan hotellihuoneeseen; saimme rauhassa pelailla kännyköillä ja katsoa telkkarista arabiaksi dubattuja lastenohjelmia... Äiti ja iskä painelivat illalliselle, joka oli kuulemma taivaallinen. Tarjolla oli kaikkea, jota toivoa saattoi. He napsivat lautasilleen mistekalaa, taskurapuja, simpukoita, hummereita, jättikatkarapuja, erilaisia salsoja, salaatteja, tuntemattomia kaloja, tahnoja, lihoja ja niin edelleen... Äitiä suretti ikkunasta näkyvä hotellin uimavalvoja, joka valvoi tyhjää allasta. Pääsisimme siis ehkä huomenna paikkaamaan tilannetta. Jälkiruokana oli vaatimattomasti vain 30 erilaista sorttia kerroksittain rakennetuista kakkuherkuista karkkibuffaan. Lopulta he kaivautuivat köllöttelemään huoneeseenkin, jonka huijasimme siivonneemme. (Siivoojat käyvät meillä nimittäin pari kertaa päivässä hoitelemassa sotkumme.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti