Shoppailukiireitä!

Tänään oli toiseksi viimeinen kokonainen päivämme Goalla, joten äiti ja kummitäti ovat pikkuhiljaa alkaneet tehdä valmisteluja lähtöön liittyen. Se tarkoittaa sitä, että olemme etsineet sopivia kotiin kuskattavia juttuja ja ähränneet niitä rinkkoihin. Koska jätämme matkalaukun Shoklulle, meillä on puolet vähemmän tilaa viedä tavaraa kuin tullessa. Shoklun tulevaan matkalaukkuun on jo pakattu ainakin sadeviitat, vedenkeitin, sateenvarjot, viidet kengät, vaatteita, vihkoja, pyyhe, loput hyttysmyrkyt... Eli kaikki se, mitä emme aio enää Delhiin viedä.

Nopean aamupalan Lazydaysissä napsaistuamme aloimme odottaa ikuisuudelta kestävän ajan kyytiämme. Olimme lähdössä Panjimiin tekemään ostoksia ja pyörähtämään vielä toisen kerran Mapusan markkinoilla. Olimme pyytäneet Shoklua osoittamaan meille futavermeiden kaupan, ja niin me kaarsimmekin ilmeisesti suoraan johonkin "tehdasmyymälään" hinnoista ja lattialle pinotuista korkeista vaatepinoista päätellen. Me pojat löysimme itsellemme Messin neonkeltaisen ja sinivalkoraidallisen asun ja Agueron vaaleansinisen asun. Lisäksi ostimme muutamalle futakaverille Real Madridin asut. Kun olimme valmiit, alkoi äiti oikein urakalla sovitella itselleen sopivia vaatteita (ei siis futavaatteita). Hän ostikin aika monta aika kivaa.

Kävelimme Shoklun viittomaan suuntaan autotietä pitkin, kyselimme poliisilta suuntaa, kurvasimme bussiaseman kohdilla portista sisään ja pysähdyimme nääntyneinä (tänäänkin yli 30 astetta paahdetta) äidin vaatenyssäköitä raahaten limesoodille. Konstan mielestä hän voisi katsoa markkinoita vaikka ilmastoidusta taksista käsin, mutta päätimme mennä kuitenkin yhdestä vastarannan kiiskestä huolimatta sokkeloisille markkinakujille. (Äiti lahjoi Konstan mangomehulla.) Kummitäti osti markkinahumuissaan sekä rannerenkaan että huiveja. Kasperi shoppaili granaattiomenan ja banaaneja. Markkinoilla näimme myös hauskoja - mutta haisevia - kuivattuja kaloja, joita emme ennen olleetkaan nähneet. Äiti katseli pienten intialaisnaisten kanssa vaatteita, mutta ei uskaltanut tunkea niitä päällensä. Kasperin loistava GPS-vainu sai meidät löytämään paikalliset karkit ja saattamaan meidät vielä uloskin markkina-alueelta. Äiti ja kummitäti sen sijaan olisivat ehkä pyörineet markkinoilla vielä pimeän tultuakin.

Kuskimme saapui hakemaan meitä kreivin aikaan. Jatkoimme autolla syömään paikalliseen pikaruokapaikkaan, jota kuskimme suositteli. Kanapaikka olikin yli puolet KFC:ä edukkaampi, ja vähintään yhtä hyvä. Me pojat tilasimme lasten annokset, joihin kuului kanatikkarivarras, ranskalaiset, hampurilainen, limppari, kaksi kanapyörykkää, kerrosjälkiruoka ja lelu. Kaikki tämä maksoi euron! Kello alkoi käydä taas jo alkuiltaa, joten haimme Shoklun seuraksemme takapenkille ja lähdimme kohti veneristeilyä.

Kerrottakoon, että kummitäti hukkasi Shoklun lipun aivan viime metreillä, joten olimme myöhästyä laivasta. Lopulta lippu onneksi löytyi kummitädin lompakosta, jonka hän oli jo kertaalleen tutkaillut. Veneristeilyllä olimme kuin julkkikset paistatellessamme auringossa ylimmässä kerroksessa ihmisten valokuvatessa. Linssilude-Konstalla oli vaihteeksi vauhti päällä, joten päätimme lähteä alemman kerroksen discoon kuvaushumuun kyllästyttyämme. Mahtaapa olla mukava kiinnittää perhealbumeihin kuvia irvistelevästä ja kieroon katsovasta suomalaisviikarista...

Tanssilattialla esittettiin ensin goalaisia kansantansseja, jonka jälkeen oli miesten tanssivuoro. Me pojat kävimme myös pyörähtämässä Gangnam Stylen tahdissa. Hikisen ja riemukkaan miesten tanssikohtauksen jälkeen oli vuorossa portugalilaisia kansantansseja sekä naisten tanssit. Valtasimme tanssilattiaa myös naisten vuorolla äidin ja kummitädin ketkutellessa vieressämme. Ehdimme myös hieman tsuumailla maisemia risteilyn aikana.

Rantauduttuamme alkoi tulla pimeää, joten kapusimme autoon ja huristelimme kohti hotelliamme. Lähdimme vielä pimeässä yössä kiikuttamaan ostamaamme futapalloa Lazydaysin nuorelle tarjoilijapojalle, joka aina ihaili meidän futapaitojamme. Matkalla äiti tuhlasi loput rahansa (ja vararahansa) läheiseen kauppaan, sillä hänen silmiinsä pisti vielä muutama kivannäköinen vaaterytky. Tarjoilija oli hyvin hymyileväinen ja kiitteli kovasti saadessaan meidän futapallomme, jolla olemme täällä ollessamme treenailleet. Iltamme huipensivat hotellin pimeydessä kiitävä jättimäinen torakka ja läpikuultava lisko.