Vesipetopäivä ja lehmätarkkailu

Aloitimme aamun ahmaisemalla hotellin aamupalaa vatsat täyteen. Aamupalalla oli murojen ja paahtoleipien lisäksi myös naan-leivän tapaisia lättyjä, joita dippailtiin tulisessa kastikkeessa. Pohdimme, milloin lehmät mahtavat astella ruokapöytään, sillä ne olivat parkkeeranneet aivan hotellin viereen. Uima-altaalla oli myös tarjolla allasjumppaa Kasperin vetämänä sekä Vinoshowta. Vinoshowssa me pojat muodostimme erilaisia kirjaimia ja numeroita kelluen äidin ohjeiden mukaan. Äiti yritti myös näyttää sporttiselta punttaillessaan altaan viereisellä kuntosalilla (=juoksumatto, kuntopyörä ja monitoimihärpäke). Samalla väännellessään itseään erilaisiin asentoihin ja irvistelessään hän tuijotti meitä herkeämättä ilmastoimattoman akvaarionsa ikkunasta muutaman metrin päästä. Sillä aikaa päätimmekin vedessä kiipeillä kummitädin palaneilla hartioilla. Meitä on ankarasti kielletty latkimasta altaan vettä vatsataudin ja muiden vesidesinfiointiaineiden pelossa. Ainakin toistaiseksi olemme säästyneet vatsanväänteiltä.

Kolmen tunnin allaslotraamisen jälkeen kävelimme kuumassa paahteessa lähistön Lazydaysiin, sillä siellä saamme aina käyttää wifiä murkinoinnin lomassa. Kohta lienee siis koko ruokalista maisteltu. Yleensä yksi ruoka-annos maksaa eurosta noin seitsemään euroon riippuen hieman siitä, onko ruoka paikallista. Kun lasku tulee, kaivavat äiti ja kummitäti kuvettaan lukuisista eri kätköistään. Illalla taksilla porhaltaessamme ruokakauppaan äidin piti jättää koko reppu vartijalle. Äiti pyöritteli päätään eikä suostunut, koska meidän passimme, kaikki rahamme ja tablettimme olivat repussa. Lopulta vartija ja äiti pääsivät yhteisymmärrykseen, kun äiti sai tyhjentää kaikki arvokätkönsä märkien sadeviittojen suojana olleeseen Citymarketin muovipussiin ja ottaa pussin mukaansa kaippakierrokselle. Silti sekä vartija että taksikuski seurasivat mahdollista äitivarasta herkeämättä. Kieltämättä ostimme niin paljon karkkipäiväksi kansainvälisten ketjujen herkkuja, että äidin olisi hintojen puolesta varmasti tehnytkin mieli survoa loput namut housuihinsa tai sinne Cittarin muovipussiin, jota ei sitten kuitenkaan edes lähtiessä tsekattu.

Ennen tätä kauppaepisodia kävimme rannalla, jossa innokkaat ihailijamme olivat jo valmiina kameroinensa kanssa. Taktiikkamme on suostua aluksi pariin yhteisvalokuvaan, jonka jälkeen me voimme rauhassa mennä leikkimään rantaveteen, koska muuten emme ehtisi leikkiä laisinkaan riehua vain hymyillessämme kuvattavina. Tällöin jompikumpi aikuisista tulee mukaamme torppaamaan seuraavat lukuisat kuvausyritykset. Toinen aikuisista jää kamojemme kera tulvavahdiksi, ja hänestä napsitaankin häikäilemättömästi kuvia antamalla vain kameran laulaa. Kun rahamme loppuvat, olemme suunnitelleet rahastavamme valokuvausmaksuilla... Taktiikkaa täytyy selvästi kuitenkin vielä hioa, koska äidin ollessa tulvavahtina (kaukana poissa aalloista) hän onnistui kastelemaan puolet kamoistamme silti jättimainingin yllättäessä. Onneksi hän ehti pelastaa veden tieltä reppumme ja kummitädin kassin sekä Konstan sandaalit, jotka roikkuivat repun sivuremmeissä. Meidän kolmen muun kengät jäivät ajelehtimaan aaltojen armoille, mutta onneksi Kasperin pikasyöksyn ansiosta meillä muillakin on vielä toistaiseksi kengät.

Tullessamme takaisin hotellille jouduimme väistelemään tiellä kulkevia lehmiä. Niillä oli selvästi menossa jokin kello kolmen vaellus hyville ruoka-apajille. Pohdimme jo tovin, pitäisikö meidän lähteä seuraamaan niitä, jotta saisimme selville jonkin paikallisen torin sijainnin. Konsta onneksi selvittää meille muille aina pää lehmän alle kurkaten, ketkä ovat poika- ja ketkä tyttölehmiä, koska sonneilla on kuulemma isommat pallit ja tytöillä roikkuvat nännit (=utareet).

Hikisen kävelymatkan päätteeksi pulahdimme jälleen hotellin melkein silmiä hivelevän (=kirvelevän) tehokkaasti desinfioituun veteen. Kun tuli pimeää, ja hotellin altaassa ei saanut enää uida, saimme napostella karkkimme. Shoklun tullessa käymään meillä olikin aikamoiset showesitykset sokerihuuruissamme. Yömyöhäisellä on äidin ja kummitädin tarkoituksena aloittaa videon editointi, jota olemme kuvanneet pitkin matkaa. Saapa nähdä, milloin ensi-ilta koittaa. Linkkaamme siitä joskus sitten tännekin :)